perjantai 2. joulukuuta 2016

Lauren Oliver - Kuin viimeistä päivää


"En tiennyt että olet noin nätti"

Samantha Kingstonilla on elämä edessään ja maailma jalkojensa juuressa: nätti naama, syntisen makea poikaystävä ja paikka koulun parhaissa piireissä. Helmikuisena perjantaina kaikki kuitenkin muuttuu silmänräpäyksessä. Lupaavasti alkaneesta päivästä tulee Samin viimeinen. Kirjamellisesti.

Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että Hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen.

Lauren Oliverin Kuin viimeistä päivää on ihana, ja samalla traaginen kirja, joka kuvataa koulumaailmaa julmimmillaan. Suositut ovat suosittuja, jotka pitävät itseään kaikkia muita parempina. Kirjan tarina on kertomus siitä, mitä koulukiusaaminen voi ihmiselle tehdä, mutta myös samalla tarina siitä, miten ihmiset jotka tekevät pahoja asioita, eivät välttämättä ole aina pahoja. Ehkä kirjan tarina on muistutus siitä, että elämme maailmassa, jossa asioilla on aina kaksi puolta. Mikään ei ole mustavalkoista.

"Aloin vähän myöhemmin ajatella aikaa, miten se etenee, vähenee, kulkee alati eteenpäin, sekunneista minuuteiksi, päivistä vuosiksi, ja miten se kaikki johtaa samaan paikkaan, miten se on virta, joka etenee ikuisesti samaan suuntaan."

Eläessään samaa päivää uudelleen ja uudelleen kirjan päähenkilö muuttuu pikkuhiljaa ihmiseksi, jollainen hän haluaa olla. Hän lakkaa välittämästä muiden mielipiteistä, ja pyrkii tekemään oikein ja miten hän itse haluaa toimia. Hän lakkaa olemasta osa yhteisöä ja kasvaa omaksi yksilökseen. Ehkä sen takia pidän nuorten kirjoista, niissä aina kuvataan yksilön kasvua tavalla, joka jättää tilaa toivolle.

Pidin kirjasta kyllä, mutta siitä hyvin huomaa että se on suunnattu nuorille. Kirjan maailma on koulua, poikia, bileitä ja muita teinien asioita. Lukiessani jotkut asiat vain lähinnä ärsyttivät, kuten se että kirjan hahmojen maailma tuntui olevan niin pinnallista. Toki kaikki varmaan muistavat omat teinivuotensa, ja kuinka tärkeältä kaikki ne pinnalliset asiat silloin tuntuivat.

"Tajusin silloin, että jotkin hetket jatkuvat ikuisesti. Ne jatkuvat senkin jälkeen kun ovat ohi, ne jatkuvat senkin jälkeen kun ihminen on kuollut ja haudattu, ne jatkuvat eteen- ja taaksepäin äärettömyyskiin saakka. Ne ovat kaikkialla yhtä aikaa. 
Ne ovat koko homman juju."

Syy miksi kirjan päätin lukea, on se että törmäsin elokuvan traileriin ja traileri herätti mielenkiintoni välittömästi! Before I Fall (kirjan alkuperäinen nimi) on tulossa ensi-iltaan vuoden 2017 puolella.





Jälkimietintöjä:  Ehkä syy miksi pidin kirjasta niin paljon on se, että uskon vakaasti että kaikki mikä tapahtuu meille, tapahtuu syystä. Joistain asioista opimme ja ne kasvattavat meitä, joidenkin asioiden täytyy tapahtua, jotta pääsemme taas seuraavaan pisteeseen. Kaikki asiat, joita kohtaamme eivät ole hyviä, eikä kaikki asiat, joita teemme ole hyviä, mutta kaikella on syynsä. Uskon myös, että ihmiset joita kohtaamme tapahtuu syystä. Ehkä jotkut ovat elämässäni vain hetken, mutta se on okei. He ovat opettaneet minulle jotain, tai ehkä minä olen opettanut heille jotain. Minä uskon, että kaikella on tarkoituksensa. En välttämättä koskaan itse saa tietää sitä tarkoitusta, mutta se on kuitenkin olemassa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti